Matkalla keski-ikään

Keski-ikäistä matkailua maailmalla

Historiaa

Tämä valtio se vasta on ollutkin varsinainen eurooppalaisten kakaroiden hiekkalaatikko.

Saaret "löysi" espanjalaiset 1606. Britit rantautui paikalle 1774 ja ensimmäinen eurooppalainen mamu tuli paikalle tiettävästi 1854. Ranskalaisethan ryntäsi tietenkin heti perässä ja halusi kans lapion ja sankon, ja sitten kinattiin englantilaisten kanssa kuka laatikolla määrää. Kun saksalaiset halusi 1906 mukaan leikkiin päättivät britit ja ranskikset että ei me leikitä teidän kaa ja päättivät että mepä jaetaankin tän alueen hallinta keskenään. Siitä seurasi tietenkin ennennäkemätön sotku. Paitsi kielipolitiikkaa toi mukanaan mielenkiintoisen sotkun mm. erilaiset tieliikennekäytännöt. Hiekkalaatikon herruus-leikki meni jopa siihen että joka aamu mitattiin kummankin maan edustuston lipputangon korkeus jotta toinen ei vaan olisi korkeampi...

Missäpä eurooppalaiset ei raiskaisi kulttuureja, ja niin myös täällä. Eri uskontokuntien, kristittyjä kaikki, Lähetyssaarnaajat on mellastaneet alueella jo ennen ensimmäisiä mamuja. Tosin kunnon paikalliset söi välittömästi ensimmäisen lähetyssaarnaajan ja kesti kuitenkin 15 vuotta että seuraava tunki paikalle.

1800-luvun alussa vanuatulaisia arvioidaan olleen noin miljoona, 1935 enää 41000, kiitos eurooppalaisten mukanaan tuomien tautien.

Toisessa maailmansodassa jenkit ja japanilaiset tappelivat alueella, tosin ei niinkään alueen hallinnasta kuin ihan vaan toisiaan vastaan noin yleensä.

Itsenäinen valtio on ollut vasta 1980 alkaen.

Paikallisia lehtiä jaetaan lentokoneessa ja hotelleissa ilmaiseksi, näistä saa hyviä menovinkkejä. Hyviä juttuja myös eri saarista ja niiden nähtävyyksistä, myös turistivirrat ulkopuolelta.

Kulttuuri

Vanuatulaisen varallisuuden ydin tiivistyy sikaan. Se kenellä on eniten sikoja on varakkain. Ei ole hyviä bileitä ilman teurastettua ja paistettua sikaa.

Kulttuuri on erittäin patriarkaalinen, maata on monessa yhteydessä kritisoitu naisen aseman surkeudesta. Koko vanuatulaisen kylän oleellisin osa on miesten talo, johon miehet kokoontuu "pohtimaan syvällisiä", laskemaan sikojaan ja hoitamaan "tärkeitä asioita". Naisilla ei ole minkään valtakunnan oikeutta päästä miesten taloon. Naisten tehtävä on hoitaa talous, kodin hyötypuutarha ja vahtia miehen sikoja. 

Vanuatussa hyvin vahvana on lastikultti. Kaikentietävä Wikipedia kertoo:

"Vuonna 1938 saarilla syntyi John Frumin mukaan nimetty lastikultti. Sen mukaan eurooppalaisten ja amerikkalaisten tuomat tavarat ovat yliluonnollista alkuperää olevia lahjoja. Kultti sai uskonnon aseman 1956. John Frumiin uskovat järjestävät vuosittain tapahtuman, joka jäljittelee amerikkalaisen sotilasparaatin muotoja ja jonka tarkoituksena on houkutella myyttinen John Frum palaamaan saarelle tuomaan yltäkylläisyyttä. Nimi John Frum saattaa olla alkujaan ”John From America”."

 

Yleistä nippelitietoa

Maahan laskeuduttu, seinästä paikallista rahaa nostettu (Vanuatun Vatu, kurssi 1000 Vatua noin 7.76 euroa) ja passiin saatu hieno viisumi! Tämä siunattu viisumi heti ekana kieltää työnteon maassa ❤️❤️✌️

Taksissa jo heti tunnelma kuin olisi Länsi-Afrikkaan saapunut.

Asukkaita on noin 270000 jakaantuen noin 40 eri saarille. Bislama on yleisin kieli ja kuulostaa hauskalle rally-englannille jamaikalaisella aksentilla. Englanti ja ranska sitten muina virallisina kielinä. kaikenkaikkiaan maassa puhutaan yli sataa kieltä. Rekisteröityjä jalkapallojoukkueita maassa on vähän vajaa 4000.

Nettiyhteydet toimii miten toimii. Eka maa ikinä jossa ei Soneran puhelinyhteys toimi niin kauan kuin kännykän olen omistanu, ja pian 70 maata on käyty. Olemme siis viikon ajan täydellisessä puhelinpimennossa.

Tippejä ei maassa ole tapana jakaa, eikä niitä odoteta. Ison tipin saattaa saaja palauttaa ja tuoda perässä kauemmaskin, eivät ota vastaan.

Seinään pukataan australialaiset pistokkeet, saattaa löytyö hotellihuoneesta ihan meikäläinenkin kylppäristä.

Kaupungin hanavettä mainostetaan juotavan kelpoiseksi, en ole vielä maistanut millainen bukee siinä mahtaa olla. Malarian estolääkitys on kauemmilla saarilla tarpeen ja denguet ja sen kaverit on täällä ihan mahdollisia myös. Minkäänlaista julkista terveydenhuoltoa ei ole, vakuutukset siis kuntoon. Ilmaista koulua ei myöskään ole, lapset käyvät kpulua just sen verran kuin mihin perheellä on varaa. Tosin sitten, ei ole tuloverojakaan jolla näitä voisi edes kuvitella maksavansa.

 

 

Grand hotel and casino

Hotelivalinnan ratkaisi, jälleen kerran, sijainti. Hyvä hotelli keskellä kaupunkia, merinäköalat ja hinta ok. Huomattavasti enemmän tähtiä, glamouria ja luksusta olisi saanut menemällä kaupungin ulkopuolelle, lähisaarista puhumattakaan, mutta siellä ei sitten muuta kuin hotelli ja ranta.

Otettiin Panorama Suite eli kulmahuone ylemmistä kerroksista ja saariinkin upeat näkymät metelle ja kaupungin edustan Iririki-saarelle. Hotellilla on hyvä uima-allas, ihan vierestä voi ottaa venetaksin ihan minne haluaa.

Huoneesta näkymät

Jungle Zipline

Jungle Zipline oli hauska kokemus. Päälle puetaan valjaat joiden varassa roikutaan köysiradalla. Köysirata on vaijeri joka on pingotettu sademetsän ylle, korkeimmillaan mennään 80 metrin korkeudessa ja koko rata on noin 1 km pitkä. Matkalla on pati riippusiltaa ja polkua sademetsässä. Korkeanpaikankammoisellekin hieno ohjelma,  suosittelen. Automatka radan alkuun kestää noin 15 minuuttia ja takaisintullessa heitettiin työntekijöitä kotiin Melen kylään joten saatiin extraksi vielä paikalliskiertoajelu ja lisäyietoa paikallisesta elämästä.

HideAway Island

Noin vartin venematkalla pääsi Hideaway Islandin rantaan Mele Bayhin. Kiva pieni saari jossa oma resorttinsa, mutta 1250 Vatun eli 9€ hinnalla pääsi resortin ulkopuolisetkin saareen ja rannalle. Rahalla sai paitsi sisäänpääsyn myös petipaikan. Hienot snorklausvedet oli, kirkas vesi ja valtavasti kaloja, korallit ei kummoisia. Myös sukeltamaan pääsee,  PADI-sukelluskeskus löytyy rannalta. Loistavaa ruokaa rannan ravintolassa on kehuttu monessa paikassa, meillä ei nyt nälkä niin yllättänyt.

Venematka oli purjehtivallekin aika extreme, toiste en lähtisi.

Efate saaren ympäriajo

Vuokrattiin koko päoväksi auto ja kuski, joka toimi myös oppaana. Hyvällä ja ilmastoidulla SUV:lla kahdeksan tunnin matkanteko oli varsin sujuvaa ja mukavaa. Me oltiin katseltu kirjoista ja blogeista muutamia paikkoja joissa haluttiin käydä ja kuski ehdotti muutamia lisää. Ajomatkaa tuli noin 200km, päätie, The Ringroad joka kiertää saaren on oikein hyväkuntoinen ja hyvä tie. Matkan aikana opas kertoi Vanuatun historiasta, taruista ja legendoista, esitteli paikkoja jne., eli paljon opittiin, enemmän kuin vain auton vuokraamalla olisi nähnyt ja kuullut.

Cascades

Useilla Vanuatun saailla on upeita vesiputouksia, vuoristoinen maa kun on. Evergreen cascades on suurin ja näyttävin Efaten saarella. Noin vartin kävely metsäpolkua ja loputon määrä portaita, lopussa kahlataan putouksen tehtyä kivistä polkua ja lisää portaita ja päästään huipulle. Maksaa kyllä vaivan. Huipulla, ja matkalla sinne, on useita uimakelpoisia kohtia virrassa, vilpoisaa vuoristovettä viilennykseksi jos haluaa.

Siviri Caves

Pohjoisella rannalla on sivirin kylä jossa löytyy maanalainen makeanveden lähde ja luola. Aikoinaan vesivarantojen löytyminen on pelastanut kylän olemassaolon, nyt vesiluplat on siirtyneet kokonaan turistinähtävyydeksi ja kylä saa kansainvälisenä apuna puhtaan juomaveden tankkeihin tuotuna muualta. Luolissa voi oppaan kanssa käydä melomassa kajakilla lyhyen matkan taskulampun valossa.

Blue Lagoon

Luonnon muovaama murtovesiallas jossa korkean veden aikaan sekoittuu lähdeveteen merivettä, suosittu uimapaikka myös paikallisten keskuudessa. Pieni baari, vessat ja vaatteidencaihtotilat löytyy, alue pidetään siistinä ja tarzanhyppyjään veteen voi hioa vaikka paikallisten pikkupoikien kanssa. Kiva paikka ja aika lähellä Port Vilaa.

Epao cultural Village

Ihan hauska vaikka niin selkeästi vain turreille tarkoitettu pieni paikka. Nuoret miehet ja pienet pojat esitti meille muutaman perinnetanssin, ehkä hauskinta oli kun pojilla ei pokka pitänyt mitenkään esityksen ajan ja välillä piti nuorempia neuvoa kovastikin. Saattoi jotakuta jo hiukan kyllästyttääkin, monennenkohan kerran tuonakin päivänä jo piti helteessä jaksaa tanssi vetää.

Tanssin jälkeen meille kerrottiin ja näytettiin kookosten avaamisen tekniikkaa ja eri ikäisten kookosten erilaista makua maisteltiin ja ihmeteltiin. Nuorin pojista sitten tuli arasti kyselemään muiden lähdettyä että mistä ollaan ja kauanko on matkustettu kotoa heille. Näytettiin kartasta meidän maiden välimatka ja kännykästä sitten kuvia lumisesta ja kesäsisestä Suomesta sekä meidän kissoista. 

Havannan Bay

No ja ei kai sitä päivää ilman lorkkimista! Havannah Bayta oltiin kuultu kehuttavan kovasti joten sinne pyydettiin viemään. Kaloja oli paljon mutta muutoin käytetty rannanpätkä oli hyvin vaatimaton. Mutta hyvin virkisti retken aikana!

Ja paljon, paljon muuta...

Matkalla nähtiin myös Pong Pang Villagessa sademtetsän valtaamat nikkelikaivokset, Naiwe Beachilla sijaitseva Turtle Sanctuary (ei ole käymisen arvoinen paikka,  Sorry), Emua ja Onesua Villaget kuumine lähteineen, Tanoliu Villagen World War II museo (ei kiinnostanut käydä sisällä asti) ja monia monia muita ihan ok paikkoja mutta ei tällä kertaa sellaisia että oltaisiin jääty töllistelemään. 

Päivän lopuksi kuskiopas ajelutti meitä vielä melkein tunnin ajan pitkin Port Vilaa ja esitteli itse kaupunkia, mikä oli kiva bonus hienoon päivään.

Tällainen kiertoajelu oli kyllä hintansa väärti ja vaivaton retki omalla tahdilla, oppaalta kuultiin niin valtavan paljon hyviä tarinoita ja historiaa yms, ja kyllä monet ihan turiatikohteistakin oli aika piilossa joten itse ajamalla ilman opasta olisi jääneet useat löytämättä. 

Pakkaamista ja taas matkassa eteenpäin!

Ensimmäinen pitkistä matkapätkistä edessä.

Tänään vielä lennetään Fijille josta huomenna Papua Uusi-Guineaan ja sieltä ylihuomenna Solomonsaarille. Välilaskuissa siis yöpyminen kuitenkin vähän tasoittamassa matkustamisen väsymystä, ja pisin lentoväli eli huominen lento on upgreidattu bisnesluokkaan kun halvalla tarjosivat mahdollisuutta.

Eli tämmöinen siksakkia luvassa. Alunperin oli varattu suora lento Port Vila-Honiara mutta se peruuntui.