Matkalla keski-ikään

Keski-ikäistä matkailua maailmalla

Blue Lagoon

Tai Bloo Lagoon paikallisittain. 

Me oltiin ajateltu mennä yhdelle lähirannalle uimaan, Wayan kertoi että ehei, on sitä parempiakin rantoja ja ajoi noin 1,5 h matkan tuodakseen meidät tälle pienen pienelle, turkoosinsiniselle hiekkarannalle. 

Kirkas vesi, ihania värikkäitä koralleja ja valtava määrä vieläkin värikkäämpiä kaloja heti rannassa alkaen. Upea paikka!

Muuten vaan kukkasia ja elikoita Indonesiassa

Bali on valtavan kaunis saari, ainakin näin sadekaudella. Turret loistaa poissaolollaan meidän talven aikana, vaikka nyt kelit on parhaimmillaan. Lämmintä piisaa, välillä voi hiukan sataa mutta so what. Missään ei ole tungosta, hommat toimii.

Tanah Lot -temppeli

http://www.tanahlot.id/index.php/temple-detail/1/Tanah-Lot-Temple.html

Pieni temppelisaari kauniilla paikalla noin 20 km päässä Denpasarista. Taustaa ja tietoa edellä olevassa linkissä.

 

käytettiin siis viimeinenkin päivä Indonesiassa ja Balilla tehokkaasti katsellen paikkoja. Lento lähti vasta iltamyöhällä mutta hotellista uloskirjauduttiin jo aamusta ja Wayanin kuskaamana käytiin katsomassa Denpasarin ja Kutan seutuja.

Garuta, Wishnu and Kencana cultural park

Garuta on hindujumala Wishnun henk koht suihkari, linnun muodon omaava hahmo joka voi tosin olla ihmisenkin näköinen mutta omata esim. siivet. Buddhalaisuudessakin on samainen hahmo olemassa kultasiipisenä lintuna (kotka).

Kulttuuripuiston suurin nähtävyys on Garutan patsas joka vartioi kultaisia muniaan (siis niitä mistä linnunpoikaset kuoriutuu), ja 30 metriä Vapaudenpatsasta korkeampi Kultainen Wishnun ja Garutan patsas. Patsaasta Wishnun pipo on päällystetty kullalla.

Kaunis Bali

Indonesia on kokoelma saaria joilla ei ole oikeastaan mitään muuta yhteistä kuin kuuluminen aikoinaan Itä-Intian kauppakomppaniaan hollantilaisten alaisuudessa toiseen maailmansotaan asti. Indonesia itsenäistyi Japanin antautumisen myötä. Ensin tuli kommaripressa joka oli melko paranoidinen ja kaheli yksinvaltias. Hieman myöhemmin 1965 paikalle tuli toinen yhtä pökiö yksilö joka heitti kaikki kommarit linnaan ja oli tasan yhtä paranoidinen ja itsevaltias, mutta kun ei ollut kommari niin oli jenkkien suuresti rakastama ja tukema. Nykyistä presidenttiä pidetään tervejärkisempänä ja vähemmän korruptoituneena kuin edeltäjiään, mutta mene ja tiedä. Korruptio on edelleen maassa suuri ongelma, eri saarien väet tappelee keskenään ja lisäksi maahan on pesiytynyt ääri-islamilaisia aineksia ihan terroristeihin asti. Balin väestöstä, 3milj. asukasta, yli 95% on hindulaisia vaikka Indonesia onkin islamilainen maa, ja se näkyy kyllä arjessa. Balilla valmistetaan viiniä, juodaan paikallista olutta, kuljetaan pikkupikkubikineissä, burkhia ei näy ja huivitettuja naisten päitä varsin vähän. Meno on rentoa, ihmiset ystävällisiä ja saari elää turismista.

Minimipalkka Indonesiassa on 140US$ ja keskimääräinen palkka noin 280 US$ kuukaudessa, saarien välillä voi olla isojakin eroja tulotasosta. Esim. meitäkin kuskannut hotellin työntekijä tienaa kuukaudessa noin 200 US$. Siihen nähden, ja verrattuna moneen  Kaakkois-Aasian maahan, myös turistille, Indonesia oli meistä kallis. Illallinen tai lounas kahdelle juomineen liikkui keskimäärin 15€ hinnassa mikä ei kuulosta paljolta mutta esim. Myanmarissa oli 5€ luokkaa. Koko päivän auto+kuski ja ajelua pitkin saarta maksoi 48€. 

Paikallinen ruoka on kiinalaisvaikutteista pitkälti, mukana intialaista maustamista. Hyvää siis. Paikallinen erikoisuus ja kansallisruoka, ainoa jossa ei ole kiinalaisia vaikutteita (lähteiden mukaan) on Gado-Gado, pähkinäkastikkeessa olevaa keitettyä kananmunaa, tofua, riisiä ja Tempeh-soijaa sekä Krupin-keksit. Oikein hyvää. 

Balin ehdottomasti paras puoli on ihan kerta kaikkiaan upeat rannat ja paljon nähtävää sukeltaen tai snorklaten. Kyllä, Bali tunnetaan myös (brittiläisten ja australialaisten nuorten) bilepaikkana ja reppureissaajien mekkana, mutta eipä vanhukset sellaiseen törmänneet kun ei moista ajanvietettä hakeneet. Saari on uskomattoman kaunis, mutta mitään hirveän erikoisia nähtävyyksiä sen suhteen ei ole paria vesiputousta, apinoita ja riisiviljelmiä lukuunottamatta. Paitsi vesiurheilu kaikissa muodoissaan, ja sen ympärillä onkin sitten rakennettu kaikki turismi ja bisnes, eikä syyttä.

Balilla on siistimpää kuin monessa muussa Aasian maassa. Ihmiset on hirmuisen ystävällisiä, mutta krääsää, hotelleja ja takseja tyrkytetään ihan saatananmoiseksi riesaksi asti turistipsteissä. Paikallinen olut on matkamme olutasiantuntijan mukaan erittäin hyvää, kilpailee jopa Myanmar Biarin kanssa, viiniä tehdään paikallisesti aussirypäleistä ja on kohtalaista. Pankkiautomaatteja on ihan joka paikassa, suomalainen vain haaveilee moisesta ylellisyydestä kotona. Netti toimii pääasiassa hitaasti ja vaihtelevasti eikä todellakaan joka paikassa. Hintatasoa me ei pidetty halpana, mutta jos tultaisiin suoraan Suomesta Balille pariksi viikoksi lomalle voitaisiin olla eri mieltä itsemme kanssa. Nyt on enemmän vertailupohjaa. 

Edelleen, jos haluaisin ranta- ja luontolomalle, riittäisi Ok snorklauspaikat mutta haluaisin parhaat hiekkarannat, en kaipaisi bilettämistä ja haluaisin syödä ja juoda hyvin ja viettää loman halvalla menisin edelleen Myanmariin. Jos haluaisin loistavat snorklausrannat ja bilettää menisin Balille. Molempiin paikkoihin voisin matkustaa toisenkin kerran, mikä on paljon sanottu paikkojen puolesta. Ja voisin viettää talveakin kierrellen eri paikoissa.