Matkalla keski-ikään

Keski-ikäistä matkailua maailmalla

Täh?! Mikä tää on?

Melkoisen erilainen kohde seuraavaksi. Bruneista ei paljon kuule mitään koskaan, vain sen tiesin etukäteen että kyseessä on erittäin rikas muslimivaltio. Osui nyt kartalla meidän reitille ja ainahan on kiva bongata uusia maita. Ajatuksena oli joka tapauksessa tulla Borneon saarelle Filippiinien ja Balin välissä, ja Malesiassa kun on käyty ja Indonesia tulee käytyä Balilla niin Borneo oli sujuva valinta. Myöhemmin vielä ilmeni ettei Manilasta pääse oikein mitenkään järkevillä lennoilla (ilman 2-3 vaihtoa ja yli 24h matka-aikaa) Kota Kinabaluun eli Malesian puolelle Borneota jonne varsinaisesti tuolla saarella on toive päästä.

 Suuri ja viisas wikipedia kertoo:

”Sulttaani, jonka suku on ollut vallassa 1400-luvulta saakka, on sekä valtion että hallituksen päämies. Hänellä on useita neuvoa-antavia neuvostoja ja ministereitä, mutta kaikki valta on yksissä käsissä. Media on erittäin kuningasmielinen. Bruneilaisilla on ilmainen koulutus ja terveydenhoito. Bruneissa ei ole henkilökohtaista eikä yritysverotusta. Bruneissa on käyty vuonna 1959 saavutetun autonomian jälkeen vain yhdet yleiset vaalit. Maahan demokratiaa vaatinut Brunein kansanpuolue voitti vuonna 1962 kaikki lakiasäätävän neuvoston kymmenen vaaleilla valittavaa paikkaa. Vaalien jälkeen sulttaani Omar Ali Saifuddien julisti maahan yleisen hätätilan ja hajotti neuvoston.”

 

Bruneissa on sharia-laki käytössä vuodesta 2013, koskee tosin vain muslimeja. Naiset ajaa autoa (meidät kuskasi lähtiessä kentälle naispuolinen taksikuski), käy töissä ja suuri osa kulkee kaduilla ilman huivia hihattomissa topeissa, yhtään ainoaa burkhaa en nähnyt. Chanel, Vuitton jne kohtuuhintaiset tuotemerkit ovat hyvin edustettuina rouvien vaatetuksessa ja accessoreissa. Alkoholia ei saa mistään, tosin turre saa tuoda maahan kaksi litraa tullessaan omaan käyttöönsä ja kuulema joidenkin hotellien ravintolat myy (tästä ei omakohtaista näkemystä). Valtio tukee asuntojen ja autojen ostoa, päivähoito lapsille on ilmainen. Shoppailu on kansanhuvia.

 

Ja ihka ensimmäinen maa ikinä jossa passintarkastaja kysyy keskimäärin tylyhkösti että mistä sain idean tulla hänen maahansa. Olin niin hölmistynyt että tokaisin vain että ihan itse keksittiin, karttaa katsomalla. Se jo hiukan hymyilytti rouva passintarkastajaa mutta mikään päivänsäde ei kyllä ollut tämä virkailija. Päästiin silti maahan.

 

 

Bandar Seri Begawan

Bruneissa on 400 000 asukasta joista 120000 asuu pääkaupungissa Bandar Seri Begawanissa, jossa mekin oltiin. Eli Oulun kokoinen kaupunki, joskin tuntuu huimasti pienemmältä. Kadut on leveitä, ja tyhjiä. Paikat on siistejä, kuluneisuutta, likaa tai sähkömiehen unelmahässäköitä ei todellakaan ole nähtävissä. 

Kaupungissa ei ole hirveästi nähtävyyksiä, yksi oleellisin on kultakupolinen temppeli keskustassa. Lisäksi luontokohteet eri puolilla sekä veden päälle rakennettu kaupunginosa on mainittu nähtävyyksinä.

Me vuokrattiin hotellin respan ohjeen mukaan vene ostarin rannassa, tunti veneretkeä maksoi 25€ kahdelta. Katseltiin soutukilpailua, kaupunkia Brunei-joelta päin sekä veden päälle rakennettua kaupunginosaa. Kuin myös ihailtiin vielä yhtä maan ylpeydenaihetta, hienoa siltaa joka ilmeisesti on ihan tuore rakennelma.

Yöllä hotelliin tullessa ostettiin jo mangrovejokiretki, joka sitten osittain kulkikin samoja latuja kuin meidän omatoimiretki, tosin oppaan avustuksella saatiin kyllä enemmän irti tuosta vedenpäälle rakennetusta kaupunginosasta ja päästiin käymään yhdessä talossakin teellä ja leivonnaisilla.

Tässä kaupunginosassa asuu pääasiassa kalastajia, monilla on talo myös mantereella, tosin. Osa taloista on hyvinkin moderneja ja ihan uusia, isomman tulipalon jälkeen rakennettiin muutama vuosi sitten uutta. Kaksikerroksinen melko suuri omakotitalo maksaa 60000 Brunein dollaria eli noin 30000€. Vanhemmissa rakennuksissa viemäri menee suoraan alla olevaan jokeen, uusissa rakennuksissa on myös viemäröinti nykyaikainen. Jätevesiä ei tosin puhdisteta missään vaan kuskataan kaatopaikalle oleksimaan.

Bruneissa on huomattavasti enemmän autoja kuin ihmisiä. Jokaista aikuista kansalaista kohden on keskimäärin kolme autoa. Porschet ja vastaavat merkit on hyvin edustettuna ostarin parkkiksella, kuten maan varallisuuteen hyvin sopii.

Soutukisa

Moskeijoita riittää Bruneissa

Vanhempaa rakennuskantaa

Paikallisen kylähullun asujaimisto

Uudempaa osaa

Kadut on tietenkin nimetty, kuten asiaan kuuluu

Koulu

Veden päälle rakennetun kaupunginosan palolaitos

Ja moskeijaan löyty jokaisesta kaupunginosasta. Ja vähän enemmänkin

No oli se silta hieno.

Teetarjoilut

Paikalliset kissit tunnisti heti kaverin

Siinä se on, koko kaupungin keskusta.

Yhtäkkiä joenmutkan takaa tuli näkyviin kukkulalla oleva valtava linna, oikea Versaillesin versio. Palatsi oli sulttaani kolmannen vaimon asujaimisto, tarina ei kertonut minne vaimo on kadonnut, ”She just does not exist now”

Yhden aiemman sulttaanin mausoleumi. Joka vuosi Ramadanin loppuessa nykyinen sulttaani käy rukoilemassa mausoleumilla. Ja kun ollaan käytännöllisiä, paikka on suosittu kakaroiden uima- ja onkipaikka.

Paskempi ei ole sulttaaninkaan palatsi jossa asutaan rouvan no 1 kanssa, kakkosrouvasta on otettu ero. Kansalaiset kuulema kovasti toivovat että sulttaani, kesällä 72v, löytäisi vielä sopivia vaimoja itselleen. Monikossa, tytöt!

Istahdettiin ostarilla alas ja jouduttiin itse nähtävyyden asemaan. Paikalliset rouvat ihan kursailematta ja lupia kyselemättä tulivat istumaan viereen, kaappasivat kainaloon tiukkaan otteeseen ja sitten otettiin urakalla kuvia. Ja vaihdettiin sitten vieressä istuvaa. Kun kuvat oli otettu, kiitettiin kauniisti ja rouvat lähti. Ja kohta sama toistui. Eihän siinä voinut kuin nauraa ja hymyillä kameralle.

Paikallinen illallinen

.

Kyllä ne kissat mut löytää, ravintolassakin

Oppaan vinkin mukaan mentiin ihan hotellin vieressä olevalle paikallisten ravintoloiden alueelle. 20-30 pientä ravintolaa on yhdessä kasassa ja tarjoavat erilaisia paikallisia ja tuontiruokia, myös burgereita, pastaa jne.

Me valittiin paikallinen menyy ja oppaan vinkin mukaisesti tilattiin sapuskat.

Menyy sinällään helppo kun sen sisällön näkee, mutta avulias tarjoilija neuvoi kyllä lisää

Pöytään tuli kokonainen ihanan rapeaksi paistettu kala ja riisiä, vihanneshöystöllä täytettyjä ja leivitettyjä tofupalleroita, soijapavuista tehtyjä friteerattuja leipäsiä sekä jotain pinaatin tapaista vihannesta ihanassa tulisessa kastikkeessa. Vettä ja jääteetä juomaan. Koko ateria kahdelle yhteen

Ravintolassa jätettiin tippiä ja saatiin tarjoilija ihan hämmentyneeksi. Bruneissa ei ole tapana odottaa tippiä eikä antaa sitä, vain hotelleissa kantajat on siihen tottuneet turrejen opettaessa huonoille tavoille.

Keskimäärin hintataso on korkea, keskustan kahvilassa erikoiskahvi oli lähes kolme euroa, kemikaliossa ja vaatekaupoissa hintataso jopa lähellä Suomen hintoja. Asuminen, autot, ruoka yms on sitten hyvin halpaa ja tosiaan jopa subventoitua. Palkkataso on korkea, voisi verrata ehkä Singaporeen lähinnä, mutta kun ei ole veroja ja eläminen halpaa sekä välttämättömät asiat (koulutus, päivähoito, terveydenhuolto) ilmaisia niin ostovoimaa riittää.

Ihmiset on todella ystävällisiä ja välittömiä, uteliaita mutta kohteliaita. Ja mitään ei tyrkytetä eikä tungetella. No, mitä nyt ostarilla rouvat kameroineen mutta se nyt oli oikein Ok. 

Kiva paikka, voisin tulla uudelleenkin. Ihmisoikeuksia kuten sananvapaus ja demokratia voisi ehkä vähän kohentaa, tosin...

Royal Brunei Airlines

Ihan oma mielenkiintoinen kapiitteli on paikallinen, valtiollinen lentoyhtiö. 1974 perustettu yhtiö joka uudistettu 2014 kokonaan, omistaa kaikista maailman lentoyhtiöistä uusimman kaluston joka juuri viime vuonna kasvoi 10 koneesta 18 koneeseen. Karjaluokassakin saa valita ateriansa, jalkatilaa koneessa on hyvin, uusien koneiden tekniikka käytössä, erittäin hyvä palvelu. Yhtiö lentää pääasiassa Aasiassa, mutta myös Dubaihin sekä Lontooseen ja Melbourneen. Oma lentokenttä Bruneissa on herttainen, kaunis ja viihtyisä sekä todella tyhjä paikka, jossa on kokoonsa nähden paljon palveluita ja hyvä lounge (ei erinomainen mutta oikein hyvä). Kotimaan lentoliikennettä ei ole olemassa, lähtöportteja on kahdeksan ja kaikki yhdessä pyöreässä aulassa joten koneen vaihto on enemmän kuin helppoa ja vaivatonta. 

Me odotellaan nyt ko yhtiön lennon lähtöä Kota Kinabaluun, Malesian puolelle Borneon saarta, ja ollaan ainoat asiakkaat kentällä ja loungessa. Check in tiskillä, turvatarkastuksessa ja passintarkastukseen ei yhtään ainoaa ihmistä virkailijoitten ja meidän lisäksi. Ihan huippuystävällistä toimintaa joka paikassa.

Jos ikinä lennän Euroopasta Aasiaan tai Australiaan en taitaisi käyttää muuta yhtiötä. 

(Ja ihan maksamaton mainos)

Eka kerta ikinä missään ainoina asiakkaina paikalla kansainvälisellä lentokentällä