Matkalla keski-ikään

Keski-ikäistä matkailua maailmalla

Aika siirtyä seuraavaan kohteeseen

Filippiineillä on tarkoitus viettää viikko Boracayn paratiisisaarelle. Manilassa tehdään vain välilasku mennen tullen ja kaupunkiin ei ole aikomus mennä lainkaan, mitkään luetut kuvaukset ko kaupungista eivät houkutelleet viettämään siellä aikaa. 

 

Manila lentokoneen ikkunasta

Manilan kentällä on vielä vähän perinteisempi tapa ilmoittaa lentojen lähtöportit

Boracay on tuossa punaisen isomman täpän kärjessä

Boracay

Pieni Boracayn saari on ollut lomakohteena jo vuosikymmeniä.

Saarelle pääsee lentämällä Manilasta esim. Caticlaniin josta pienellä veneellä pääsee sitten saarelle. Lentokentän tuloaulassa on tiski jossa myydään 700 Filippiinien Pesolla (PP) eli noin 11€ hintaan bussikuljetus kentältä satamaan, lauttamatka saarelle ja taksimatka saarella lauttasatamasta hotelliin.

Saari on aina ollut kaunis ja saanutkin siksi Paratiisisaari-nimityksen. 1970- luvulla saarella on kuvattu muutamia elokuviakin, vasta 90-luvulla turismin määrä on sitten räjähtänyt käsiin. Se räjähti käsiin jopa siinä määrin että saari likaantui, ränsistyy ja roskaantuminen niin paöjon että presidentti pisti koko roskaläjän kiinni huhtikuussa 2018 ja aloitettiin mittava siivousurakka. Samalla on purettu pahimmat ränsistyneen osat ja paljon uutta on rakenteilla. Saari avattiin uudelleen turisteille kuusi kuukautta myöhemmin lokakuussa 2018. Vieläkin on paljon kesken ja suomalainen pohtii että jos tämä on puolen vuoden siivouksen tulos niin mitä helvettiä täällä oli ennen siivousta. Mutta hienoa että saaresta on välitetty, ollaanpa presidentti Dutartesta muutoin mitä mieltä tahansa.

Saarella on nyt pitkä lista uusia sääntöjä, mm. muoviset juomapullot on kielletty kokonaan rannalla, samoin tupakoiminen, baareja yms ei saa rakentaa enää rannalle, turistien määrä on rajoitettu lähes puoleen aiemmasta ja vain sa entisistä majoitusfirmpista sai uuden toimiluvan.

Saarta on helppo kiertää trisyklillä, uudella sähkökäyttöisellä 2-12 henkeä kuskaavalla kolmipyöräisellä mopon tapaisella Tuktukilla, tai perinteisemmät mopoon liitetyllä tuktuksysteemillä. Kadut on huonokuntoisia ja paljon rakennetaan uusia ja kunnostetaan vanhoja, ja kunnallistekniikan uusimisen takia katuja on auki, joten mitään salamannopea liikkuminen ei ole. Mutta kylläpä täällä ois kiire. Käveleminen näillä kapeilla ja huonokuntoisilla teillä tässä ihmismäärästä ja liikenteessä ei kutsu yrittämään.

meillä on hotelli saaren pohjoispäässä vähän kauempana paikallisen kaupungin hulinasta, hotellista on puolen tunnin välein ilmainen kuljetus löhemmäs keskustaa ja tuktukeja on koko ajan tarjolla, kyyti maksaa noin 1.50€. Alta Vista de Boracay on virallisesti neljän tähden hotelli, valtava rakennuskompleksi josta myös vuokrataan ja myydään loma-asuntoja turreille. Hotellissa on useita ravintoloita, pienehkö uima-allas ja oma yksityinen uimarantakin. Ja hotelli sijaitsee kivasti kukkulan päällä joten näkymät on hienot. Vähän nuhjuinen, parhaat päivänsä parisenkymmentä vuotta sitten nähnytkään tämä on, mutta puhdas, hyvällä paikalla ja erittäin ystävällinen henkilökuntakin joten mikäpäs tässä. Hinta-laatusuhde odotusten mukainen.

Hotellin uima-allas

Helikopterilento

Lentoretki helikoterilla saaren ympäri antoi hyvän käsityksen saaren koosta ja mitä mistäkin löytyy. Noin 15 minuutin lento (käytännössä 20 min) oli mahtava kokemus, pienen pienen helikopterin odotin olevan edes vähän pelottava kokemus mutta ei. Lennettiin paitsi Boracayn ympäri, myös mantereen puolella Caticlan lentokenttää ihastelemassa sekä vuorien päällä tuulimyllyjä katsastamassa. Harvemmin myöskään näkee matkustajakoneen laskeutuvista kentälle ylhäältä päin.

125€/nokka hinta ei ollut minusta kallis, Hongkongissa hinta oli lähes kolminkertainen.

Leijalautailijoiden suosikkirannat. Ja hyvät pasaatituulet onkin.

Golfkenttäkin löytyy saarelta

Koralliriuttoja Boracayn rannassa

Lauttasatama Boracaylla, Caticlanista lautalla tänne

Caticlanin lentokenttä johon lennettiin Manilast

Caticlanin asutusta mantereella

Koko Boracay näkyy tässä

Asutusta mantereella

Mantereen päällä vuoristoa

Lennon videot löytyy Facebookista koska tämän sivun toimittaja ilmoittaa että olen käyttänyt max videominuutit vaikka olenkin maksanut rajattomista videominuuteista.

Kuvia kaupungilta ja saarelta muutoinkin

.

Tricyklet on SE kulkuväline Boracaylla, liikkuu joko mopolla tai sähköllä

Sähkömiehen unelmat jatkuu

Tuo vihreävalkoinen on tricyklen sähköversio

White Beach, upea valkohiekkainen 4km pitkä ranta

Willy’s rock

Paikallinen apteekki ja lääkärikeskus

Markku pääsi kahdessa kuukaudessa joulupukin ja lehtopöllö sekoituksen näköiseen olomuotoa ja päätti kokeilla paikallista parturia. Hintaa tuli parturoinnille ja parran siistimiselle 3€

Omalle firmalle löytyi osuva mainoslause

Kissikansalainen työssään

Filippiiniläisiä herkkua, sisig

Sukellusretki

Kun ensin oli noustu yläilmoihin oli sitten vuoro laskeutua pinnan alle.

pitkäaikainen haave on ollut kokeilla laitesukelluksen, snorklaaminen ja itse uiminen kun on ollut jo koko iän mieluisaa puuhaa. Päästiin nyt sitten tähän puuhaan, puolen päivän retki jossa oli vähän tietoa ja ohjeita ensin, sitten kokeiltiin opit ja laitteet rantavedessä ja sen jälkeen noin 30 min sukellus 3-5 metrissä, arvio vain tuo syvyys.

Itse syvemmälle sukelluksesta kuvia tulee myöhemmin, videot tästäkin vain Facebookissa.

Komeita ilmapulloja

Taiwanilaista oli paljon, ja mekin saatiin todistukset kiinaksi 😂

Diplomit. Käsi pitää olla näkyvissä kuvassa rannekkeen takia, arkistoon kuvattiin missä ryhmässä minkä näköisiä ihmisiä (tulevia ruumiita) sukeltaa

Saarihyppelyä, snorklausta ja purjehdusretki

SAARIHYPPELY

Yksi suosituimpia aktiviteetteja on muutaman tunnin veneretki jolla käydään, sään salliessa, parilla saarella ja Boracayn saaren eri hiekkarannoilla sekä muutamalla snorklauspaikalla. Retkeen mekin otettiin vielä seafood-lounas jatkeeksi, mahdollisuus myös barbeque-versioon.

Veneretki oli mukava, vaikka sää oli vähän aiempia päiviä sateisempi ja pilvisempi, kylmäähän täällä ei ole. Seafood-lounas oli ylivoimaisesti surkein ateria koko retkellä, ainakin merenelävistä tehty; kylmää keitettyä riisiä ja maalta sekä pari paistettua katkarapuja ja yksi kylmä taskurapu. Mautonta, kylmää ja seissyttä sapuskaa. Snorklauspaikat oli ihan Ok, ei mitään loistavia mutta Ok.

 

PARAW PURJEHDUS

Paikallisella perinneveneellä tehtiin kiva tunnin purjehdusretki. Kun otettiin normi puolen tunnin retkeä pidempi purjehdus vietiin meidät vähän kauemmas merelle, toiveena oli bongata delfiinejä joita veneen kapteeni tiesi silloin tällöin nähdyn ko alueella. Nyt jäi haaveeksi delfiinit mutta purjehdus oli hieno.

 

Videot on taas facessa kun tänne en voi enää liittää.

 

Filippiinit?

Manilassa me vain vaihdettiin konetta joten sitä ei käydä katsomassa, ei myöskään tänään kun jatketaan matkaa kohti Borneota. Manila kehuttiin kaikissa blogeissa sekavaksi, likaiseksi, saastuneella ja kurjaksi paikaksi kaiken kaikkiaan joten ihan siksi jää väliin.

 

 Boracay on kiva paikka, tekemistä riitti viikoksi hyvin (helikopterilla lentelyä, sukeltamista, snorklailua, uintia, para-sailing kokeiltu ja tää paraw purjehdus, muunmuassa), uima-rannat on upeat ja vesi lämmintä. Erittäin halpaa, lounas ruokajuomineen jää max vitoseen, kampaajalla hiusten leikkaus ja manikyyri3€, tricyklellä muutaman kilometrin matka noin 4-5€, olutpullo ravintolassa 1.50€ luokkaa. Ihmiset on ystävällisiä ja avuliaita. Nyt tän viikon aikana selvästi lisääntyi turistien määrä Boracaylla, alkuviikosta oli paljon hiljaisempaa, eli ranta on kansoitettu, mutta on täällä tilaa ja muitakin rantoja kuin tuo White Beach, ja ne kannattaa käydä katsomassa. Hotelleista Shangri-Lalla ja Mövenpickillä on omat privaattirannat ja kivat hotellit. Itse ottaisin nyt hotellin station 1 seudusta, pääsee suoraan rannalle mutta hiljaisin osa isoa rantaa ja kaikki lähellä. Me oltiin Alta Vistassa saaren pohjoispäässä ja en tykännyt hotellista kovin paljoa, aamiainen huono (ei mitään vihanneksia, hedelmiä, leivän päällisiä, vain kiinalaista ruokaa kun 99% tuoreista on kiinalaisia. Ja tykkään kiinalaisesta ruoasta mutta en joka aamiaisella), hotelli kulunut ja nukkavieru eikä todellakaan neljää tähteä, mutta eipä tää maksanut viikoksi kuin 350€.

Helikopterilento kannattaa ottaa ainakin 15 min lento, tarjolla myös 20 min lento, hinta on halpa ja näkymät hienot.

Paraw-purjehduksen varaisin koko saaren kiertävän retken, kyyti on tasaisen mukavaa ja vauhti tuntuu kevyessä ja pienessä veneessä oikein sopivan kovalta.

Bailaamispaikkojakin taatusti on, meille riitti päiväaikaiset aktiviteetit. Lämmintä oli tasaisesti 25-29 asteen korvilla, satoi tai paistoi. Tuuli on jatkuvaa ja kovaa, Filippiinit osuu juuri pasaatituuöien risteämiskohtaan ja se tuntuu ja kuuluu yötä päivää. Varsinkin kun meidän hotelli oli vielä mäen päällä. Saaren White Beach puoli jää tuulen suojaan näin talvella ja on vedessä killujien suosikki, samoin eri aktiviteetit tapahtuu täällä. Toinen puoli saaresta on tuulen puolella ja kun aallokko ja tuuli on suht kovaa kite boarding porukka ja surffaajat kansoittaa tätä puolta.

Boracaylle pääsee Manilasta lentämällä Caticlaniin josta otetaan lautta saarelle. Helpoin on ottaa valmis kuljetuspalvelu kentältä hotelliin asti, maksaa 700 pesoa eli noin 10€/nokka, tän voi ostaa Caticlanin lentokentällä tuloaulan tiskiltä, ja paluumatkan saa joko Southwestin toimistosta station 2 Dmallilta (mäkkärin vieressä) tai usein myös hotellin conciergelta (meidän hotellissa olisi maksanut 900/nokka ottaa up sama kyyti mutta ei saatu ostettua kun concierge ei kerta kaikkiaan ymmärtänyt edes englantia osaavana mitä haluttiin ostaa).

Filippiiniläistä ruokaa haukuttiin useassakin blogissa joita luettiin matkaa suunnitellessa. Ja ihan paskapuhetta, ruoka on tosi hyvää. Erityisesti sisig, jossa proteiini (kokeiltiin tofu ja seafood versiot) ensin marinoida tuhdisti ja paistetaan sitten valurautaparilalla rasvassa, tarjoillaan pannulta vielä kiehuvana. Riisiä otettiin seuraksi mutta pottumuusia tai ranskalaistallin on tarjolla. Ruoka on yleensä aika lihapainotteista mutta ei täällä kalan ystävä tai vegekään nälkään kuole, ei todellakaan. Ja syöminen on sikamaisen halpaa.

Jos tulisin takaisin Filippiineille joskus tulevaisuudessa kokeilisin muutakin saarta, tää oli kiva mutta luetun perusteella täällä riittäisi upeita saaria ja rantoja pilvin pimein.

Videota ei löydy

Videota ei löydy