Matkalla keski-ikään

Keski-ikäistä matkailua maailmalla

Taiwan

 1Osa Kiinaa? Vai ei? Riippuu keneltä kysytään.

Hirmuviisas wikipedia kertoo:

”Vuodesta 1912 vuoteen 1949 ”Kiinan tasavalta” tarkoitti valtiota, joka käsitti suurin piirtein nykyisen Kiinan alueen. Kiinan sisällissodan jälkeen tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle, jota se on joidenkin Etelä-Kiinan meren saarten lisäksi hallinnut ainoana alueenaan siitä lähtien. Taiwanin konfliktin vuoksi Kiinan tasavallan itsenäisyys on kiistanalainen, ja suurimmalla osalla valtioista ei ole diplomaattisia suhteita Kiinan tasavallan kanssa. Kiinan kansantasavallan toteuttaman yhden Kiinan politiikan vuoksi vain 23 valtiolla on diplomaattisuhteet maahan, ainoa eurooppalainen valtio on Vatikaani. Manner-Kiinaa hallitsee nykyään Kiinan kansantasavalta. Taiwan ei kuulu Yhdistyneisiin kansakuntiin, jossa sen paikka annettiin Kiinan kansantasavallalle 1971.”

 

Eli ei kuulu Kiinan kansantasavaltaan, vaan Kiinan tasavaltaan jota ei Suomikaan tunnusta itsenäiseksi maaksi. Laskemme siis Taiwanin itsenäiseksi valtioksi. Valitukset taas joulupukille! 😽

 

Taipei

Taipeihin, Taiwaniin, saavuttiin hyvin varhain aamulla. Lento oli mukava joskin pisin koko matkan aikana lukuunottamatta lentoja Euroopasta ja Eurooppaan.

Vähän kieltämättä on jänskättänyt millainen AirBnB paikka meitä täällä odottaa, Hongkongissa kun ei ihan mennyt ihan matkan alussa putkeen... Kolme viikkoa on kuitenkin tarkoitus täällä olla ja lapsetkin tulee tänne joulun ja uuden vuoden viettoon joten kaksi hotellihuonetta kolmeksi viikoksi olisi ollut hurjan kallis vaihtoehto halvimman ollessa 4500€.. AirBnB kolmio löydettiin ihan keskustasta ja oikein miellyttävä emäntä Joan on ahkerasti jaksanut vastailla kysymyksiimme ennen tänne tuloa, mutta kokemus pisti silti epäilemään.

No, ihan turhaan. Kämppä on juuri kuten kuvissa, ehkä jopa parempi. Sijainti loistava. 2400€ hintaan kyllä ihan löytö. Vilpoisaa on 20-22 C astetta kun alkaa olla tottunut parempiin lukemiin, mutta eiköhän tässä totuta, ja ensi viikolle luvassa jo 25 lämmintä. Toppatakkeja myydään ihan lähikaupassa, onneksi.

Kotikatu

Katunäkymiä

Taipei101-torni

Korkeanpaikan harjoitukset jatkuu.

tänään valloitettu maailman 6. (?) korkein rakennus, Taipei101. Korkeutta 504 metriä mutta kansalainen pääsee vain alle 400 metriin 91. kerrokseen. Ikkunat värjätty vihreiksi ja likaiset, ja ainoa pieni ulospääsytasanne siten reunustettu ettei kuvia pääse paljon ottamaan. Ei siis kovin turistiystävällinen, vertaista mihin tahansa muuhun näköalatorniin. Ei ole vaivan väärti jos ei muutoin satu kohdalle.

Taipeissa löytyi Tripadviserin avustuksella yhdeltä pieneltä sivukujalta hyväksi kehuttu nuudelipaikka. ja voi pojat sitä se kyllä olikin. Mausteita ei puuttunut, liha mureaa ja ruoka kuumaa ja herkullista. Noin 4€/nokka ja maha oli täynnä.

Taitung

Tultiin junalla Taitungiin, eteläisimpään osaan kapeaa itäistä rajnnikkokaistaletta Taiwanin saarta. Paikka on suosittu vesiurheilijoiden, erityisesti surffarien keskuudessa. Taitungin edustalla 32 km rannikosta Tyynessä valtameressä sijaitsee Green Island joka on taas valtakunnassa sukeltaminen ja snorklaaminen mekka. Joten ihan meidän ja Dannin ja Saran paikka. Taitung on tunnettu myös kahdesti vuodessa järjestettävistä kuumailmapallofestareistaan, ne on kyllä vielä joskus tultava katsomaan

Juna oli tavallinen, ei mikään erityinen pikajuna, ihan meikäläisen tavallisen kakkosluokan tasoa. Neljälle menopaluuliput noin 300km ja 4h junamatkalle maksoi yhteensä 180€. Lentokoneellakin olisi päässyt, sama hinta mutta nokkaa kohti, mutta päätettiin junailla ihan maisemien katselun takia.

Taitung tuossa isomman punaisen täpän kohdalla, Taipei sinisen pallon kohdalla. Matkattu siis itärannikkoa.

Kuvia matkalta

Taitung on 100000 asukkaan kaupunki joka on erityisesti paikallisten turistien kohde. Länkkäreiden eksymistä tänne, erityisesti talvella sesongin ulkopuolella ihmeteltiin. Mukavaa että eksyttiin, kiva paikka.

Perillä Taitungissa

Hotellin uima-allas kattoråterassilla oli kivan näköinen mutta vesi kylmää

Puiston koristeita, oikein mukavasti joulukoristeet puuttui

Merikonteista rakennettu taiteilijakortteli ja kahviloita. Täynnä pieniä putiikkeja

Hotellin aamiaishuoneen näkymät

Öinen kaupunki hotellin katolta

Taitungin ympäristön sillat

Kerrankin nähtävyydet ei ole temppeleitä! Jee!! Ei, ne on siltoja.

Ensimmäinen kuvasarja on Kahdeksan kaaren sillalta. Alunperin sotilastukikohtaan käytetylle alueelle on tehty erikoinen josta on tullut nähtävyys. Siltaa pitkin pääsee pienen saareen jonka kukkulan huipulla on pieni majakka ja hienot näköalat. Sillan muoto on valittu siksi että se kestää kovan merenkäynnin allaan.

Toinen kuvasarja on Apinasillalta. Paikallinen pitkähöntäapinapopulaatio on asuttanut vanhan sillan ja viereen on rakennettu myöhemmin uusi silta, vanha on säilytetty apinoiden takia ja ihmiset käyvät nyt siellä ihastelemassa elikoita. Mukavaa sakkia kun ei ole opetettu ruokkimalla hyökkäilemään päälle.

Kolmas kuvasarja on Donghen sillalta. Hienot maisemat lienee oleellisin tässä, ei löydetty mitään muuta selitystä tälle paikalle.

Itse Donghen silta

Viereen rakennettu uudempi versio

Taitungin kalamarkkinat

Odotellessa lautan lähtöä Green Islandille oppaamme vei meidät samassa satamassa oleville kalamarkkinoille. Kalastusveneitä on yön kalastamassa ja aamulla satamaan tultuaan huutokauppaa yön saaliin heti tuoreeltaan, ja siihen huutokauppaan sopivasti satuttiin.

Green Island

Hotellin kautta vuokrattiin auto, hankittiin lauttalippua ja saatiin palkattua myös erinomainen opas päiväksi Green Islandille. Muutamassa tunnissa ehdittiin kiertää pieni saari ja nähdä tärkeimmät paikat. 

 

Saari on laavakimpale alunperin ja itse saarellakin on kuuma lähde joita löytyy Taitungissa muutoinkin useita. Lähteen ympärille on rakennettu ihan uimalakin, sinne ei vaan ehditty tällä visiitillä. Upeat maisemat kyllä, voi vaan kuvitella kuinka hieno kesällä. Nyt sattui vielä laskuvesikinniin rannat on kovin karun näköisiä.

Lautta saarelle. Oksennuspusseja löytyy jokaiselta penkkiriviltä molemmista päistä riviä.

Kuumalähdeuimala alareunassa

Sleeping beauty-kalliot. Löydätkö?

Vankilamuseo

Saarella on toiminut enimmillään neljä eri vankilaa, kolmessa varsinaisia rikollisia ja neljännessä mielipidevankeja Tshiang Kai-shekin aikana 50-80 lukujen aikana. Vankila on suljettu niinkin myöhään kuin 1992, ja siellä on myös teloitettu kymmeniä mielipidevankeja. Että se siitäkin kommunismin vastustamisen autuudesta, jos ei ne kommaritkaan ole autuutta tuoneet... 

Mielipidevankeja pitäneeseen vankilaan on tehty nyttemmin museo jossa mekin käytiin.

Yhdessä sellissä saattoi asua jopa 20 vankia

Äidin kyynel-muistomerkki on rakennettu kadonneiden ja vangeiksi joutuneiden ihmisten äitien muistoksi. Seinille on kirjattu vankien nimiä ja vankilassaoloaika, sinisellä seinällä myös teloitettujen nimiä

Turistina Taipeissakin

Joitain päivinä ollaan oltu kunnon turisteja ja käyty katselemassa jopa temppeleitä ja muita nähtävyyksiä.

Varsinkin nää et historialliset korttelit on hienoja, eri puolilla kaupunkia löytyy restauroituja vanhan Taiwanin tyylisiä katuja ja kortteleita. Me käytiin yhdessä jonka on asuttanut taiteilijanrentut. 

Joulu

Joulu siis vietettiin Taiwanissa, Taipeissa. Dann ja Sara ehti lähteä aatonaattona Filippiineille, Yannick tuli aattoiltana Taipeihin. Joulun eteen stressattiin noin tunnin verran, eli laitoin Myanmarin tapaan salaatteja, tomaatti-sipuli, avocado, tomaatti-mozzarella ja pikkelöidyt kurkut. Lisäksi joulupöytään tein merenelävää ja paistettua riisiä, paikallisesta kaupasta löytyi ihania tuoreita kalmaria, katkarapuja, tonnikalaa ja kampasimpukoita. Eihän ne paikalliseen tasoon yltäneet mutta hyvää kuitenkin. Lisäksi oli juustolautanen ja hedelmiä, suklaakakku naapurileipomosta ja kylmäsavulohta joka unohtui kokonaan jääkaappiin. Ähkyssä noustiin pöydästä.

Kenting

Tapanina otettiin luotijuna ja huristeltiin 300 km/h vauhdilla ihan Taiwanin eteläisimpään kärkeen Kentingin kansallispuiston alueelle. Paikkakin myös paikallisten turistien suosiossa rantalomakohteena ja länkkäreitä käy täällä surffaamassa. Kyseessä on ihan pikkukaupungin seutuville painottuva luontokohde, muutama nätti hiekkaranta ja koralliriuttoja lorkkijoille sekä hyvät aallot surffaajalle. Kaunista luontoa ja retkimaastoa

Hotellin hiekkaranta

Iso keltainen kompleksi on meidän hotelli Howards Beach Resort

Aamuinen näkymä huoneen parvekkeelta

Kentingin pikkukaupunki on siis luonnonpuiston keskuspaikka. Itse puisto käsittää lähes koko eteläisimmän osan Taiwanin saarta. Tässä ihan etelärannikolla on muutama hiekkaranta joista useimmilla uiminen on virtausten takia kielletty, ja ne onkin juuri lainelautalijoiden suosikkimestat. Ei ollut sellaista myrskytuulta jolla ei olisi surffaajien ollut vedessä. Ja myrskytuulta meillä riitti. Ihan ensimmäisenä päivänä oli kuumaa ja tuulta vain nimeksi, loput päivät tuuli phalteli mantereelta merelle päin 15-17 m/s ja puuskat 20 m/s eli kova tuuli. Lämmintä silti piisasi ja tuossa kovimmassa tuulessa mekin vielä meressä uintiin ja nautittiin hienoista aalloista. Meidän lisäksi ei juuri muita hulluja sitten vedessä ollutkaan. Vain viimeinen päivä oli kylmä (+19) ja satoi kovan tuulen lisäksi ja päivä meni hotellihuoneessa lorvien, Yannick nautiskeli span hieronnasta. 

Kentingissä on ihan mahtavia näköaloja ja eritasoisia vaellusreittejä, näin talvella ei paljon mitään mainosteta ja julkisilla kulkuvälineillä on heikko pääsy mihinkään, vuoroja ei vaan kulje. Taksi ei kallis ole ja skootterin voi aina vuokrata. Jos ei sattunut mukaan kansainvälistä ajokorttia voit vuokrata vain sähköskootterin joka ei todellakaan kulje yli 40 km/h. Sähköskootterin vuokra oli noin 700 TN$/päivä eli 20€. Akut ei kestä pitkää matkaa ja mopossa on vara-akku mukana.

Ihan eteläisimmässä nokassa on kivettyjä kulkureittejä ja näköalapaikkoja, sekä pienen pieni majakka

Kentingin pohjoispuolella on seitsemän kerroksen putous, Qikong, joka nyt kuivana talvikautena oli jo hiukan hyytynyt. Yannick kiipesi ihan ylös asti, me jäätiin juurelle josta kuvat otettu. Ylhäällä pääsi uimaankin, alempana vettä oli hyvin niukasti.

Yannickin ottamia kuvia ylempää putouksilla

Videota ei löydy

Taiwan, ennakkoluuloja parempi paikka

Hongkongissa ilmaantunut akuutti allergia kiinalaisuutta kohtaan sai kyllä epäilemään kovasti noinko kestän kolmea viikkoa Taiwanissa.

Mutta eläpä mittään!

Taiwan ei ole osa Kiinaa, eivätkä taiwanilaiset todellakaan kiinalaisia, eli se kaikki saatananmoinen älämölö ja töykeys mikä sai aikaan reaktion Hongkongissa puuttuu kokonaan Taiwanista. Taiwanissa ihmiset on ystävällisiä ja huomaavaisia, eivätkä huuda toisilleen kun istuvat vierekkäin. Juu sama kilkatus soi joka paikassa mutta se menettelee. Eteläisemmässä osassa ja pienemmässä kaupungissa, jonne länkkäriturret harvemmin eksyy, ihmisten lämpimyys ja avuliaisuus kyllä korostui entisestään, mutta näin on varmaan joka maassa jos vertaillaan maan pääkaupunkia ja jotain pikkukaupunkia periferiassa. No, tai paitsi Suomessa.

Oikein hyvä esimerkki paikallisesta avuliaisuudesta oli meidän yksi kauppareissu. Ihan ostoslistan kanssa jouluaaton ruokia lähdettiin hakemaan, eli tiedettiin mitä tarvitaan, kauppa toki outo. Meidän lisäksi näin jättimäisessä marketissa kaksi länkkäriä eli ei mitenkään hirveästi turreja tai ex-patteja, paikallisten käyttämä kauppa siis. Mitä tahansa etsittiin niin aina oli myyjä yhtä hymyä, kysyi voiko auttaa vaikkei englantia puhunutkaan, etsi sitten jonkun joka osasi ja aina löytyi tavarat. Google-kääntäjästäkin oli toki valtavasti apua. Hauskin oli juustojen valinta, myyjä tuli siihen paikalle ja alkoi aukomaan eri juustopaketteja ja meillä maistattamaan eri camembert-vaihtoehtoja, piti jo ihan kieltää jatkamasta esittelyä kun päästiin sulatejuustoihin, ettei koko juustohyllyä sentään käytäisi läpi. Mutta löytyi sopiva camembert, todellakin. Hauskin löyty kaupassa oli ehdat, kotimaiset Elovena-kaurahiutaleet! Ja on Taiwanissa löytynyt Fazerin suklaitakin ja Bruno-kertakäyttölautasia.

Ruoka on Taiwanissa minusta ihan samanlaista kuin Hongkongissakin oli, eli Kiinassa; kun itse maustaa pöydässä soijalla ja chilillä niin on useimmiten erittäin maukasta. Mutta silti kaipaan kovasti täällä esim. Myanmarin loistavaa ruokaa, koska lähellekään sitä ei taiwanilainen sapuska ikinä pääse. Ja ihan niinkuin irlantilaisetkin; asutaan saarella mutta meren antimia ei osata hyödyntää kunnolla. Kaiken öljyssä paistaminen ei tee vielä ruoasta erinomaista.

Leipää on melkein turha haaveilla löytävänsä mistään, sana bread on varmaan huonoiten osattu englannin kielen sana täällä. Taipeista löytyi muutama ihan Ok leipomo, mutta 90% myytävistä tuotteista on ällömakeaa pullaa. Kokojyväleipä on totaalisen tuntematon käsite, ja juustotäytteinen patonkikin on makeaan leipään tehty.

Hintataso Taiwanissa on edellisten maiden jälkeen korkea, joskin meikäläisittäin täällä on tietenkin törkeän halpaa, edelleen. Kaiken älyttömän ja turhan tingeltangelin määrä on todella kiinalaisessa mittapuussa, eli ihan päätöntä, ja juuri tämän kaiken krääsän puuttuminen oli oikeastaan mukavaa Kaakkois-Aasiassa.

Englantia osataan melko hyvin kun vertaa nyt useampaan Aasian maahan. Ja aina löytyy edes yritystä, tai paikalle huidotaan jostain kaveri joka osaa toisen sanan. Täällä on erityisen paljon ollut niitä ihmisiä jotka selkeästi mielellään käyttävät mahdollisuuden jutella englanniksi turrelle kun sellainen mahdollisuus nyt eteen tuli, esim. menyyn kanssa neuvotaan auliisti ravintolassa. Ja sitten on valtava osa ihmisiä, kaiken ikäisiä ja sosiaalisista luokista, jotka ei osaa sanan sanaa englantia. En tiedä täkäläisestä koulusta mutta ei taideta hirveästi panostaa vieraisiin kieliin...

 Taiwan kierrättää 55% ja Taipei 67% jätteistään. Jätteiden kierrätyspaikkoja on noin 4000 pelkästään Taipeissa ja kansalainen voi käyttää mobiiliappia tietääkseen mitä viedä mihinkin. Kotona jäte lajitellaan erivärisiin pusseihin sen mukaan mitä jätettä niissä on, jäte viedään keräyspisteeseen tiettynä päivänä tietty jäte tiettyyn aikaan. Lähinnä jätskiautolta kuulostava jäteauto tulee sitten kauden teeman mukaisia renkutukset soitellen (eilen illalla kulkuset) hakemaan jätteet. Sinisissä pusseissa on sekajätettä ja se on kallein poisvietävä ja näillä jätteiltä maksetaan tätä julkista jätehuoltoa. Samoin annetuilla sakoilla, kun jätesääntöjä rikotaan, maksetaan systeemiä. Voit aina ilmiantaa naapurisi, saat puolet palkkiosta jonka valtio maksaa ilmiannosta jos jäteaääntöjen rikkoja jää kiinni, puolet palkkiosta menee jätehuollon kustannuksiin. Eläköön demokratia ja jätehuolto!  

Aikaero Suomeen on 6h, paikallinen dollari on käytetty valuutta ja 100TN vastaa noin 2,7€. Bruttokansantuote huomattavasti Suomea korkeampi, joskaan ei taida mennä tavan kansalaisen hyödyksi lähimainkaan kuten meillä.

Neljän hengen illallinen, nuudeleita ja dumplingeja enemmän kuin jaksettiin sitten edes syödä, erittäin hyvää ruokaa. Koko kattaus alle 15€.

Kissoja. Jonkin verran.

No, koirakin.